Участник:Phersu/Финско-русские соответствия

Здесь перечисляются заимствования из древнерусского, которые проливают свет на живое народное произношение тех времён.

• лъжька → lusikka
• кѫдѣль → kōntalo
• бобъ → papu
• грамота → raamattu
• *ворбии, *ворбъ? → varpu
• *долто → taltta
• синь → sini (совпадение?)
• *полтьно → palttina
• *толкъно → talkkuna
• *окъно → akkuna (диал.)

TODO =

вот тут есть http://en.wiktionary.org/wiki/Category:fi:Slavic_derivations

---

И ещё тут внимательнее посмотреть

Slaavilaisissa lainoissa erotetaan yleensä kaksi kerrostumaa. Vanhimmat lainat lienevät tulleet muinaisvenäjästä tai tätä ennakoivasta esivenäjästä ensimmäisen kristillisen vuosituhannen loppupuolella. Nuorempi kerrostuma on peräisin nykyvenäjästä…

Vanhimpien lainojen tärkeimpiä tuntomerkkejä ovat muinaisvenäjän lyhyt u (ъ) ja i (ь), jotka lainoissa ovat säilyneet sellaisinaan mutta ovat venäjässä muuttuneet myöhemmin o:ksi tai e:ksi tai sitten kadonneet kokonaan, esim.

akkuna < *okъno > ven. oknó (suomen yleiskieleen kuuluva ikkuna on akkuna-sanan äänteellisesti epäsäännöllinen variantti)

lusikka < *lъžьka > ven. ložka

palttina < *poltьno > ven. polotnó

risti < * krьst > ven. krest

…

Vanhoihin slaavilaisiin lainoihin kuuluu monia tärkeitä kulttuurisanoja. … Sanat pakana (ven. pogan') ja risti on mainittu jo aikaisemmin, ja alkuaan kreikasta juontuva pappi on ilmeisesti kiertänyt suomeen venäjän kautta….

Slaavilaisissa lainoissa on runsaasti vaatetukseen ja kankaan valmistukseen liittyiviä sanoja, esim. kaatiot 'alushousut', kasukka, kuontalo, käämi, pa(a)sma, palttina, pirta, päistär, saapas, viitta ja värttinä. Rakennuksiin ja niiden sisutukseen liittyviä sanoja ovat esim. akkuna, lavitsa, läävä, pirtti, pätsi, säppi ja veräjä. Työvälineisiin ja liikkumiseen liittyvää sanastoa edustavat mm. ahrain t. atrain, kassara, katiska, lotja, luokka ja luokki, taltta ja tappara. …

Venäläisiä lainoja löytyy runsaasti myös koti- ja ruokatalouden alalta, esim. lusikka, piirakka, ravita, talkkuna. Maanviljelykseen liittyvät mm. muokata, naatti, papu, sirppi ja taro 'viljelty seutu' (esiintyy mm. paikannimissä, esim. Alastaro, Ylistaro). Kaupankäynnistä tarpeellisia sanoja ovat esim. määrä, tavara ja turku 'kauppa- t. markkinapaikka', joka esiintyy sekä erisnimenä että yleisnimenä sanonnassa maailman turuilla. Muita vanhoja slaavilaisia lainoja ovat esim. apea, hurtta, kutri, ?miettiä, pirkka, raja, ruoska, sääli, tuska, tuuma, vapaa, varpunen ja virsta 'vanha pituusmitta'.

Nuoreen venäläiseen lainakerrostumaan kuuluu monia yhteiskuntaelämään ja sosiaaliseen järjestykseen liittyviä sanoja: kasakka , pajari, pomo, joka alkuaan on merkinnyt ammattimiehen apulaista, pohatta, rosvo, toveri ja voro. Samaan kerrostumaan lukeutuvat myös monet yhteiskunnalle tärkeiden rakennusten ja rakennelmien nimitykset, esim. kanava, kapakka, majakka, putka ja tyrmä. Kotitalouteen ja vaatetukseen liittyviä sanoja ovat mm. kapusta, kasari, kauhtana, kiisseli, kolpakko, letti, nassakka, puuhka, reuhka ja sarkka. Muita tärkeitä sanoja ovat mm. karonkka 'juhla (erit. jonkun henkilön kunniaksi)', kasku, laatia, leima, meteli, -niekka (yhdyssanojen jälkiosana, esim. runoniekka), patukka, porkkana, porukka, riesa, riisi (tauti), rusakko, russakka, siisti, simpukka, sutkaus, tarina, vasta 'vihta' ja viesti.

Sekä vanhoista että nuoremmista venäläisistä lainoista monet ovat kuuluneet tai kuuluvat vieläkin vain suomen itämurteiden sanastoon. Suomen yleiskieleen näistä useat ovat päässeet 1800-luvulla ns. murteiden taistelun yhteydessä ja tätä seuranneella kehityskaudella, jolloin suomen läntispohjaista kirjakieltä rikastettiin itäisillä aineksilla. …Osa venäläisistä lainoista on jäänyt selvästi murteellisiksi, esim. lepuska 'ohut leipä', luusia 'palvella', naata 'tarpeellinen' ja posmittaa 'puhua äänekkäästi vierasta kieltä'.